kun on jotain mitä odottaa..

Viisi viikkoa. Sitä kummasti kesken kiireen muistaa että enää viisi viikkoa ja sitten lähden. Alkavat jo pian duunissa kyllästyä Suurlähettiläiden Kun tänään lähden-biisiin, jota soitan vähintään pari kertaa päivässä. Täytyy varmaan etsiä joku toinen lähtöbiisi.

Yksinäiseen oloon tuo muuten kummasti piristystä David Lee Rothin Just a Gigolo, kun bailaa täysillä laulaen Iiiii ain´t got nobooody, yeah, Iiiii´m so saad and loooonely, ei voi (ihan oikeesti!) kuin tulla hyvälle mielelle. Toimii ainakin mulla=)

Mä oon oikeasti aika onnellinen juuri nyt. Asun Suomen parhaassa (ja ainoassa) kaupungissa, teen ihan mukavaa duunia ja rahaakin on ihan riittävästi, kämppä on kiva, halpa ja helvetin hyvällä paikalla, aurinko paistaa ja Suomen kesä on kerrankin kaunis. Okei, välillä olen vähän yksinäinen, koska ei ole (useimmiten) ketään kenen vierestä herätä, mutta sitä jaksaa kummasti kun on jotain mitä odottaa... Viisi viikkoa, viisi!