miss morgan

Mikähän siinä on, että täydessä baarissa kaksi hyvää ystävää iskee toisistaan tietämättä silmänsä samaan mieheen. Kaikista niistä kymmenistä yhteen ja samaan. Olen itse ollut todistamassa tällaista tilannetta useita kertoja, sekä myös ollut osallisena näihin sotkuihin. Pari viikkoa sitten ratkaisimme dilemman erään ystäväni kanssa klassisella kivi-paperi-sakset-metodilla ja se toimii aina. Ei jää mielipahaa tai katkeruutta. Toinen kypsä vaihtoehto on antaa miehen olla, ei se (yleensä huono känniseksi) ole ystävyyden hankaloittamisen arvoista, näin esimerkillisesti toimivat pari ystävääni viime kuussa.

Mutta sitten on case minä ja erittäin rakas ystäväni neiti S. Olemme myös asuneet yhdessä ja baareja on tullut koluttua ja lukuisia kännireissuja tehtyä. Jostain syystä ihastumme joskus samanlaisiin/samoihin miehiin (neiti S:llä on siis sangen hyvä ja kultivoitunut miesmaku;) ja siitä seuraa väistämättä näitä ristiriitatilanteita. Minä vain satun olemaan joskus (etenkin humalassa) melkoisen päällekäyvä iskutilanteissa jolloin, ei ujo, mutta hieman korrektimpi ystäväni voi jäädä varjoon. Hän on myös niin kiltti ja herttainen, ettei lähde kilpailemaan. Siitä seuraa, että olen muutamaan otteeseen (mielestäni tosin vahingossa!) vienyt miehen ystäväni nenän edestä.

Viimeksi tällainen tilanne sattui eilen vanhassa kotikaupungissani. Iso baari, olimme eri puolilla ja kaverini oli tanssinut pitkään erään miehen kanssa, heillä synkkasi loistavasti ja he (modernin tietoyhteiskunnan lapsina) vaihtoivat jopa meseosoitteita voidakseen joskus jutella lisää. Sitten minä satun näkemään hyvännäköisen miehen baaritiskillä (varmaan ainoan jota en tuntenut siinä baarissa, pieni kaupunki, pienet piirit). Suoran toiminnan tyttönä kävin heti kimppuun ja mies oli isketty. Siinä jatkoja suunnitellessa löytyi viimein kauan kadoksissa ollut neiti S, ja yritti kyllä sopertaaa nähneensä miehen ensiksi, mutta olin liian kännissä tajutakseni viestin sisältöä (=NÄPIT IRTI, TOI ON MUN!). Ei S kyllä ainakaan osoittanut suuttumustaan, mutta aamulla saaapui neiti morgan kylään, taas mä tein sen. Eihän ystäviä noin kohdella.

Paska kaveri, se minä olen. Olen välillä hieman liian "nuorin lapsi-olen tottunut saamaan kaiken mitä haluan"-meinigillä, jolloin toimin täysin typerästi ja ajattelematta muita kuin itseäni. Sori oikeesti kaverit! Vaikka se mies oli todella hyvänäköinen, fiksu ja hauska, ei hän minua loppupeleissä kiinnosta, mutta S:llä ja miehellä tuntui synkkaavan, saatoin siis pilata jonkun oikean jutunkin. Loistavaa.

Lisäksi neiti morgan muistutteli myös liiasta juomisesta (nolasin itseni taas täysillä vanhojen tuttujen edessä, mutta ei oikeastaan kiinnosta, maine on mennyt jo kauan sitten=) Eniten minua kuitenkin kaduttaa rakkaan koirani (jota hoitamassa minä tällä kotikodissa olen) laiminlyöminen ja meluisten bileiden takia pilattu vanhan koiran päivärutiini. Hauveli on ollut tänään täysin uupunut eilisen riekkumisista. Mutta kaikesta huolimatta ilta oli melkoisen hauska ja onnistunut, siistiä aina kun saadaan vanhat kaverit kokoon, sitä sattuu nykyisin niin valitettavan harvoin.

Blogin nimi on aika kuvaava tämänhetkiselle elämälleni, hairahduksia on todella sattunut useita. Mutta lähde jo, neiti morgan, äläkä tule pian takaisin. Lupaan yrittää parantaa holtitonta käytöstäni.